Kaupunkitoimittajat vierailivat Säätytalossa lokakuussa. Kuva: Selja Flink
Suomalaisella mittapuulla tarkasteltuna Säätytalo (1891) on poikkeuksellisen koristeellinen rakennus niin sisältä kuin ulkoa. Mutta köyhä kansakunta ei kyennyt rakentamaan hienoa taloa päättäjilleen juuri niillä materiaaleilla kuin arkkitehti Gustaf Nyström (1856-1917) unelmoi.
Säätytalo onkin täynnä huijauksia ja rakentajien metkuja, jotka ovat olleet mahdollisia, koska tekijät ovat olleet niin taitavia.
Tänä vuonna valmistunut peruskorjaus on sekin käsityöläisten taidonnäyte. Julkisivujen hiekkakivijäljitelmiä ovat maalanneet kaksi naista: Annikaisa Siponen ja Henriikka Määttä rakennusentisöintiliike Ukrista.
Kaupunkitoimittajille 8.10.2025 taloa esitellyt Senaatin rakennuttajapäällikkö Selja Flink perusteli kaksikon valintaa yhtenäisellä kädenjäljellä. Enemmänkin tekijöitä testattiin, mutta koko kaksivuotisen urakan ajan seiniä maalasivat vain Siponen ja Määttä.
Jos ovat ulkoseinät hiekkakiven jäljitelmiä, niin ovat talon puupinnatkin jalopuuksi maalattua mäntyä. Rapatut pylväät on marmoroitu ja ikkunoihin maalattu feikki lasimaalaus.
Noin 49 miljoonan euron peruskorjauksessa talon kaikki tekniset järjestelmät, peltikatot ja maalatut pinnat uusittiin. Rakennustöiden yhteydessä jouduttiin kaivamaan auki huoneiden seinänvierustoja, jotta kaikki piuhat saatiin kätkettyä näkymättömiin.
Lattioiden alta löytyi lukematon määrä mielenkiintoisia roskia, kirjeitä, postikortteja ja jopa eläimen luita. Kellarista löytyi ilmanvaihtokonehuoneen kaivaustöiden yhteydessä Kruununhaan 1600-luvun kiveyksiä, ja jälkiä asutuksesta.
Flinkin pitkällä uralla Säätytalo on ollut erityinen kohde sen suuren taidekokoelman vuoksi. Konservoitavina ovat olleet aakakautensa nimekkäimpien kuvanveistäjienVille Vallgrenin, Walter Runebergin ja Emil Wikströmin työt.
Toisen kerroksen kattomaalausten tekijästä ei ole varmuutta, mutta ruotsalainen koristemaalari Karl Gustaf Wetterstrand työskenteli Säätytaloon palkatun Salomo Wuorion maalausliikkeessä juuri näihin aikoihin. Hilseileviä enkelimaalauksia on kiinnitetty alustaansa liimaamalla. Työhön on kulunut konservaattoreilta satoja työtunteja.
Säätytalo on ollut vuodesta 1978 lähtien valtioneuvoston kanslian hallinnassa. Vuoden 2027 hallitusneuvotteluja voitaneen käydä paremmin varustelluissa tiloissa kuin aiemmin. Edellisellä kierroksella yhdessä neuvottelutilassa saattoi olla vain yksi pistorasia poliitikkojen, erityisavustajien ja virkamiesten käytössä.
Teksti: Marja Salomaa. Kuvat: Riitta Ketola
